Kuulumisia loman jälkeen

Loman jälkeisiä kuulumisia

Ensimmäinen viikko hiihtoloman jälkeen lähti käyntiin Jarmon tuntien merkeissä. Siellä teimme matkailuesitteitä, vektorointia, kuvien syväystä ja luokan vanhukset ovat työstämässä valokuvanäyttelyä teatterin kanssa yhtistyössä 3. luokan kanssa. Tällä hetkellä viikkoon mahtuu Jarmon tuntien lisäksi panoraama kuvailua. Paistaahan siellä sentään aurinko, vaikka vielä ei niin lämmin sää olisikaan. Ilmapiiri loman jälkeen on ollut rauhallinen ja viikot vierivät kohti kevättä kovaa vauhtia. Päivä on pidentynyt huomattavasti ja lumet ovat alkaneet sulaa. Kolmatta jaksoa on jäljellä enää puolitoista viikkoa ja tehtävät alkavat painaa päälle. Tänä aamuna teimme terveyskyselyn, kysymyksiä oli paljon ja aikaa siihen meni ruhtinaallisesti. Perjantai meni tehdessä Vaihtoautojen esittelyä.
Tässä vielä kuva mikseristä, sillä eniten aikaa tuli hiihtolomalla vietettyä treenikämpällä.

Mikseri

Asumaton maa

Spotlight asumaton maa kertoo etelään virtaavasta muuttoliikkeestä. Dokumentti esittää kysymyksen kannattaako maaseutua pitää väkisin elossa ? Tähän vastaavat erilaisten ammattikuntien edustajat. Osa haastateltavista sanoo että metropoleihin muuttaminen on parempia asia, sillä siellä ihmisten tuottavuus paranee. Osa ihmisistä pitää taas maaseudun tukemista ehdottoman tärkeänä, sillä se voi olla tulevaisuudessa avain energiatuotantoon. Dokumentissa esitetään myös idea, että innovaatioita joita tehdään maaseudulla ei välttämättä ikinä keksittäisi metropolialueilla.

                      Dokumentissa esitetään myös kiintoisa näkökulma maahanmuuttoon. Yhden haastateltavan mukaan maahanmuutto on positiivinen asia, sillä se tuo maahan lisää työskenteleviä nuoria. Hänen mukaansa tämä voisi olla ratkaisu maaseudun tyhjenemiseen. Lisäksi maahanmuutto auttaisi suomalaisten vähenevään synnynnäisyyteen.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/yleist%C3%A4/mediamyynti/2.395/2.400/maaseudulle-saatava-rakentaa-1.68473

Suomen luonnon tappajat

Yhä edelleen Suomen kansalaisten keskuudessa elää vahva usko siitä, että metsissä vilisee yhtenään verenhimoisia villipetoja. Silti Suomen luontoa mainostetaan ulkomailla rauhallisena ja turvallisena. Mistä tässä on kysymys? Elääko suomalaiset harhakäsityksessä, vai jätetäänkö ulkomaalaisille jotain kertomatta? Suomen luonnon 10 tappavinta petoa on nyt listattu.

Sijalla 10 on Suomen pelätyimmät suurpedot: karhu, susi, ilves ja ahma. Toisin kuin luullaan, pedot pyrkivät välttämään ihmistä viimeiseen asti. Viimeisen 100 vuoden aikana ne ovat tappaneet yhteensä vain yhden ihmisen.

Sijalla 9 ovat hirvet. Hirvikolareita pelätään, ja syystä. Viime vuonna hirvikolareissa kuitenkin kuoli vain kolme ihmistä. Hirvet eivät siis ole niiin tappavia kun ollaan ajateltu.

Sijalla 8 ovat kyykäärmeet ja puutiaiset. Kyykäärmeet ovat tappaneet viimeeksi ihmisen 80-luvulla. Kyyt pyrkivät säästämään myrkkyään, sillä sen tuotantoon menee paljon resursseja. Puutiaiset levittävät borreliaa ja aivokuumetta. Puutiaisten kuollettavuusprosentti on 1%.

Sija 7. ovat sienet. Vaarallisimpia sieniä on valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki. Viimeisen 40 vuoden aikana Suomessa on kuollut n. 10 ihmistä sienistä johtuneeseen myrkytykseen.

Sijalla 6. on salama. Salama iskee Suomessa ihmiseen kerran 1-2 vuodessa. Se on siis todella harvinaista.

Sijalla 5. luonnonmullistukset. Suomessa tapahtuu hyvin vähän luonnonmullistuksia. Noin sadan vuoden aikana niihin on kuollut 13 ihmistä.

Sijalla 4. on helle. Suomessa lämpötila nousee harvoin vaarallisen korkeaksi. Korkean helteen ja kovan fyysisen työn johdosta kehon lämpötila voi nousta vaarallisen korkeaksi. 10 vuodessa helteeseen on kuollut 4 ihmistä.

Sijalla 3. Suomi on tunnettu kovista pakkasistaan, ja vuosittain suomessa kuoleekin n. 75 ihmistä. Suurin osa paleltuneista on kuitenkin ollut avuttomassa tilassa joko päihteiden vaikutuksen alaisena tai eksymisen johdosta.

Sijalla 2. on vesi. Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, joten vesistöt ovat yksi Suomen vaarallisimmista tekijöistä. Noin 100 ihmistä kuolee vuosittain hukkumalla.

Suomen, ja koko maailman vaarallisin olento on ihminen, se on siis sijalla 1.

http://yle.fi/uutiset/susi_liikkuu_ihmisasutusten_lahella_sonkajarvella/7591824

Muuttovirtaus maalta kaupunkiin

Harjoitustehtävä Sisällöntuottaminen AVV14

Asumaton maa

Spotlight:Asumaton maa TV-ohjelma pohjautui aiheeseen, jossa pohdittiin ja tutkittiin muuttovirtauksen syitä ja seurauksia, sekä toiminnan ylläpitämisen mahdollisuuksia maalla. Jakso esitettiin Ylellä ma 13.10.2014 klo 20. Miljöö sijoittui maalle Pensalaan, Vantaalle ja Helsinkiin.

      Johdanto pohjautui toiminnan ylläpitämiseen maalla ja siinä herätettiinkin mielenkiito kysymyksellä "Onko se vaivan väärti?" Ohjelmassa havaittiin Suomessa muuttovirran sijoittuvan Pohjois- ja Itä-Suomesta Länsi- ja Etelä-Suomeen, jossa sijaitsevat Suomen suurimmat kaupungit. Muuttovirtaus on juontajan mukaan kiihtynyt viime vuosina. Syitä valotettiin opiskelu- ja työpaikkojen tarjonnan vuoksi, palveluiden sekä sen eliittisyyden vuoksi. Juhana Vartiainen oli kaupungistumistumisen puolella ja sanoi asutuksen keskittymisen vaikuttavan kehitykseen myönteisesti. Näkemystään hän perusteli Suomalaisen väestön vähäisellä määrällä ja maalaisalueiden säilyttämisen vievän energiaa ja köyhyyttävän työttömyyden lisääntymisellä ja julkisien talouden heikentymisellä, jolloin myös koulutus- ja hoitojärjestelmät huononisivat, jos kuvitellaan, että keskittyminen vaikuttaisi kehitykseen myönteisesti. Aro valotti muuttovirtauksen kehitystä kartan avulla ja sanoi sensaation jatkuvan, ellei sitä pyrittäisi estämään yhteiskuntapoliittisin keinoin. Yksityi-yrittäjä- ja markkinointikonsultti Maria Norrlin-Asplund sanoi "En aio koskaan muuttaa kaupunkiin." Hänellä oli hyvät työskentelymahdollisuudet kotona, jota hän perusteli graafisen työn ja some ratkaisujen olevan varsin tietokonepainotteista hommaa. Peter Backa uskoi maaseudun säilyvän, jos toimenpiteitä ruettaisiin tekemään piakkoin ja nuoria muuttaisi maalle, koska ikääntyneet ihmiset eivät pystyisi kehittämään maaseutua väestönä. Hän sanoi maaseudulla olevan myös etuja massa- ja lähituotannon kilpailun myötä tulevaisuudessa, eli eettisillä valinnoilla voitaisiin vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan myönteisesti. Myös Hannu Katajamäki suosii politiikkaa, joka ottaa huomioon maan alueelliset erot. Kenneth Nordberg tutkii maaseudun innovaatiokehitystä. Hänen mielestään olisi tärkeää tukea pienyrityksiä esim. isompien organisaatioiden tukemista tuotekehittelyssä. Johanna Syren oli esimerkki Petolahdessa kasvaneesta tytöstä, joka muutti Helsinkiin opiskelemaan ja takaisin Petolahteen keräämään työkokemusta, mutta muutti takaisin Helsinkiin parempien työmahdollisuuksien perässä, vaikka olisi hänen kotipaikkakunnallaankin ollut töitä. Hänelle tärkeimmät kriteerit muuttoon olivat töiden lisäksi perhe, sukulaiset ja ystävät. Åge Mariussen, norjalaistutkija vertasi Suomea Norjaan osuuskuntien myötä ja siellä olevan väestön kehittyneisyyden tasavertaisemmaksi kuin Suomessa työpaikkojen laaja-alaisuuden takia. Ohjelmassa ohjattiin siis väestön muuttovirtauksen johtuvan yksilön valinnoista, haluaako juosta työn perässä vai rakastaako niitä työmahdollisuuksia, joita sijaitsee myös maalla.

Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/talous/a1362364627028

Varo Luontoa!

Videossa käsiteltiin kymmenen luonnon vaarallista asiaa/eläintä.
10. listassa on suurpedot, kuten karhu. Karhut eivät tapa ihmistä, paitsi jos jostain syystä satut seisomaan karhuemon ja poikasen välissä. Viimeisen sadanvuoden aikana karhu ei ole surmannut kuin yhden ihmisen suomessa.
9. Hirvieläimet. Hirviä yleensä tavataan autotietä ylittämässä, mutta niistäkään ei saa suomen vaarallisinta eläintä.
8. Kyykäärmeet ja punkit. Suomesta on tavattu 328 lajia, petopunkkeja 394 lajia ja puutiaisia 10 lajia. Tilastokeskuksen mukaan borrelioosiin kuoli vuonna 2002 kaksi ihmistä ja vuonna 2008 yksi. Puutiaisaivokuumeeseen kuoli yksi ihminen vuonna 2009.  Siperiasta saapunut taigapuutiainen levittää aivokuumetta niinkuin normaali puutianen, mutta on vaarallisempi. Kyy on suomessa ainoa myrkyllinen käärme.
7. Sienet. Moni sekoittaa myrkylliset sienet syötäviin ja asiaa ei välttämättä huomaa edes ruuan maussa, on aiheuttanut kuolemaan johtavia myrkytyksiä. Joten ei kannata kerätä mitään mitä ei varmaksi tiedä.
6. Salama. Ihmiset ovat aina pelänneet salaman tuhoisia vaikutuksia.Salaman iskuun kuolee ihminen suomessa keskimäärin joka toinen vuosi.5. 
5. Luonnonmullistukset. 2013- 2014 hukkuneita oli 28. Yhtä vaarallisia kuin lumivyöryt yms.
4. Helle. Ihmisen tappaa helteen, työn/rasituksen yhteisvaikutuksesta johtuva ruumiinlämmön kohoaminen. 
3. Kylmyys. Hukkumistapaturmia oli 169, joista valtaosa, 87 prosenttia oli miehiä. Näistä vesiliikenteessä kuoli 45.
2. Vesi.Suomessa 2012 hukkui tapaturmaisesti 117 henkeä – huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hukkuneista 85 % oli miehiä.
1. Ihminen.Vuonna 2012 Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 73 ihmistä. Määrä oli pienin sitten vuoden 1895. 

http://www.findikaattori.fi/fi/97

Säteilevä sukupolvi

Mot-säteilevä sukupolvi kertoo kännykän säteilyn mahdollisesta haittavaikutuksesta ihmisen terveyteen. Dokumentissä esiintyy erilaisia tieteilijöitä ja julkisensektorin työntekijöitä, jotka kertovat kännykän mahdollisesta haittavaikutuksesta, säteilystä, ja kertovat kuinka tätä terveysriskiä voi välttää.

                      Dokumentti esittää myös kiintoisan kysymyksen, miksi aiheesta ei ole kattavaa tutkimustietoa ? Onhan kännykän käyttö yleistynyt nuorten ja lapsien keskuudessa suuresti, Varsinkin älypuhelimien käyttö, joka on jatkuvasti yhteydessä WLANiin. Yksi syy tähän voisi olla julkisensektorin rahoituksen lopettaminen tälle tutkimuksen alalle. Näin tehtiin, koska valtio halusi säästää rahaa. Toinen syy jonka dokumentti esittää on suuryritysten tahto olla rahoittamatta tutkimuksia, jotka voisivat olla haitallisia älypuhelimien myynnille.

http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/sateilyn_terveysvaikutukset/matkapuhelin_terveysvaikutus/fi_FI/matkapuhelimet/

Prisma Studio: Varo luontoa!

Tässä TV-ohjelmassa käsiteltiin Suomen luonnnon vaarallisimpia petoja. Yleensä sitä luulisi että susi/ilves tai karhu olisi vaarallisimpia petoja luonnossa mutta ohjelma kuitenkin sanoo toista. Metsä on täynnä myrkyllisiä sieniä, hämähäkkejä, käärmeitä sekä muita hyönteisiä ja ötököitä. Karhut ja sudet usein joutuvat syytösten kohteeksi kokonsa ja maineen vuoksi. Mikä on sinänsä sääli koska karhutkaan ei käy ihmisten kimppuun jos ei tule emon ja pentujen väliin. Ohjelmassa selitettiin että suurpedot on viimeisen 100 vuoden aikana tappanut vain yhden ihmisen. 16 vuotta sitten karhu tappoi lenkkeilijän joka vahingossa juoksi emon ja pennun väliin. Riku Lumiaro selittää ohjelmassa että yleensä kun karhu raatelee niin se ei edes pyri tappamaan että jos se pyrkisi niinkuin jääkarhu niin siitä ei selviäisi hengissä.

Myös monet myrkylliset eläimet ei edes välttämättä käytä myrkkyä kun pelotevaikutus saadaan aikaiseksi jo pelkällä puremalla. Mutta kuitenkaan mitkään pedot ja ötökät eivät ole se vaarallisin asia niinkuin luulisi, vaan me itse = ihmiset. Ohjelmassa sanottiin että ihminen tappaa toisen ihmisen keskimäärin joka kolmas päivä. Ihmiskeho on melko suojaton ulkoista väkivaltaa vastaan varsinkin jos tapossa käytetään asetta. Kuoleman syy on yleensä verenvuoto. Luodista voi tulla jopa 20cm haava jolloinka verenvuotoa ei voida estää.

http://areena.yle.fi/tv/2270111
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288407928525.html